Hyvinkään Työväen Mieskuoro

Hyvinkään Työväen Mieskuoro on 94 vuotta toiminut yli 30:n laulajan Hyvinkään aktiivisin kuoro.

Harjoittelemme kerran viikossa tiistaisin klo 18 - 21 Hyvinkään Yhteiskoulun musiikkiluokassa (D-ovi, käynti Hyvinkäänkadun puolelta sisäpihalta) johtajamme, kanttori Taru Paasion johdolla.

Mies, tule mukaan hyvän harrastuksen pariin, aina on oikea hetki aloittaa!

JÄSENILLE

- viikolla 42 17.10. ei harjoituksia koulun syysloma!

- tiistaina 24.10. harjoituksiin bassot klo 18 ja tenorit klo 19

- Kytäjän konsertin nuotit varastossa, pistäkäähän kansioihinne!

- Kalenteriin on päivitetty syksyn aikatauluja ja Joulun esiintymisiä!

- Tarun laululista varastossa, järjestäkää nuotit mukaan!

- OB -sivuja päivitelty

Päivitetty 11.10.2017 klo 11:15 -RL-

Kuoromme historia

  80- vuotisjuhlahistoriikki  

Perustamisvaiheet.

 ”Me allekirjoittaneet olemme tänään päättäneet perustaa, Hyvinkään Työväen Mieskuoro -nimisen yhdistyksen, kotipaikkanaan Hyvinkään kauppala ja olemme yhdistykselle laatinut ja hyväksynyt oheelliset säännöt.” Nämä perustavat sanat lausuttiin  Orlingin Ruokapaikka nimisessä ruokalassa Hyvinkäällä Asemakatu 10.  Perustamisajankohta oli syyskuu 1923. Kokouksen päivämäärä ei ole jäänyt jälkipolvien tietoon, mutta sen arvellaan olevan  26. syyskuuta  1923.  Edellä oleva on päivätty Hyvinkäällä joulukuun 10 pnä 1923 asiakirjoihin. Kuoron perustamissopimusasiakirjan allekirjoittivat tuolloin hyvinkääläiset puuseppä Yrjö Ahomaa, viilaaja Hjalmar Johansson ja puuseppä Onni Kivi. Pian tämän jälkeen kutsuttiin koolle yleinen perustava kokous. Kokous pidettiin Hyvinkään Työväentalolla 17. pnä joulukuuta 1923.  Kokouksessa olivat lisäksi läsnä Jalmari Koskinen, Yrjö Ahomaa, Kalle Lehtinen, Onni Kivi, Eemil Wainio,  Adiel Kuitunen.  Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Salonen, pöytäkirjaa piti Hjalmar Johansson.  Kokous hyväksyi yksimielisesti Adiel Kuitusen lausumat sanat Työväen Mieskuoron perustamiseksi.Hyvinkään Työväenyhdistykseen kuuluvana alaosastona kuorolle nimeksi tuli Hyvinkään Työväenyhdistyksen Mieskuoro.                       


 

Perustajajäseniä keväällä 1924.  Jälkipolville on jäänyt tieto mieskuoron syntysanoihin voimakkaasti vaikuttaneista noin kahdestakymmenestä henkilöstä, joista mainittakoon kymmenen: Onni Kivi, Hjalmar Johansson, Adiel Kuitunen, Heikki Salonen, Eemeli Vainio, Elias Heino, Eino Komulainen, Wäinö Grönroos, Hjalmar Koistinen, Hjalmar Koskinen ja Toivo Salminen.  Ensimmäiseksi kuoron laulunjohtajaksi valittiin Adiel Kuitunen. Pian kutsuttiin kuoronjohtajaksi Willatehtaalta eläkepäiviään viettävä ”Söderholmin pappa.” Hyvinkään kirkon urkurin musiikillinen tuntemus oli tunnettu paikkakunnalla. Söderholmin kotona valmistui ensimmäinen laulu esityskuntoon. Laulun nimi oli ”Kauas on Pohjolan kaunoinen kansa temmattu toisistaan.”   Kevään ensimmäisten laulajaisten aikoihin kuoron jäsenmäärä oli kasvanut jo kahteenkymmeneenviiteen. Näin päästiin syyskausi 1923 loppuun. Välittömästi 1924 alusta nuori keravalainen ylioppilas Aarne Nurminen kutsuttiin kuoron taiteelliseksi johtajaksi. Hänen johdollaan paneuduttiin innostuneesti esittävän kuorotaiteen ihanuuksiin, jos tosin myös vaikeuksiinkin.  Jo vuonna 1927 Vaasassa pidetyillä laulujuhlilla Hyvinkään Työväenyhdistyksen Mieskuoro lauloi itsensä tuomarien mieliin ja saavutti siellä toisen A-palkinnon sekä voitti oman sarjansa.  Nämä mieskuoroaatteen puremat miehet alkoivat tosi toimiin ja vuonna 1925 alkoi laulunäytelmäharjoitus ”Laivan kannella”, jota esitettiin Hyvinkäällä useita kertoja. Vierailuja  tehtiin ympäristökuntiin, kuten mm. Nurmijärvelle, Riihimäelle ja Lohjalle. Vuosi 1925 oli muutenkin kuoron historiassa merkkitapaus, sillä silloin hankittiin kuorolle ensimmäinen piano. Pidettiin konsertti Hyvinkäällä ja otettiin osaa STM:n Uudenmaanpiirin kuorokilpailuihin Helsingin Työväentalolla. Sijoituksista ei valitettavasti jälkipolvi tiedä, mutta yksi hyvä lausunto saatiin eräältä kilpailun tuomarilta, säveltäjä Väinö Pesolalta: ”Ääntä ja voimaa on, mutta tyvestähän sitä on puuhun noustava.” Harjoitukset jatkuivat tiiviinä ja yhteistyö muiden paikallisten Työväenliikkeen edustajien kanssa oli saumatonta. Vuosittaiset konsertit laulettiin Hyvinkäällä ja vierailtiin naapurikunnissakin. Koko ajan oli mielessä ajatus, että harjoitus tekee mestarin ja siihen  uskoivat  myös silloiset kuoron päättäjät. Kuoron vastuussa toimineet henkilöt halusivat vakiinnuttaa kuoron aseman myös järjestöllisesti. Tämän varmistamiseksi 16. pnä marraskuuta 1927 pidetyssä Hyvinkään Työväenyhdistyksen Mieskuoron kokouksessa päätettiin kuoro ilmoittaa yhdistysrekisteriin itsenäisenä kuorona nimellä Hyvinkään Työväen Mieskuoro. Tämän kokouksen puheenjohtajana toimi Hjalmar Koskinen ja sihteerinä Bruno Hietala.  Yhteisesti päätettiin perustaa ”jouhiorkesteri” kuoron yhteyteen. Kuorolle hankittiin sello ja alttoviulu varojen niin salliessa. Kuitenkin vasta 14 pnä elokuuta 1928 oli toimitettu Helsingin kihlakunnan kruununvoudille osoitettu ilmoitus kuoron merkitsemiseksi yhdistysrekisteriin. Silloinen sosiaaliministeriö hyväksyi Hyvinkään Työväen Mieskuoron merkittäväksi yhdistysrekisteriin 8. pnä syyskuuta 1928. Vireä toiminta toi myös tullessaan velvoitteita, kun mm. STM :n Uudenmaanpiiri tarjosi Hyvinkään Työväen Mieskuoron järjestettäväksi piirin musiikkijuhlat 1928 kesäkuun 16 ja 17 päivinä. Juhlien järjestäminen vietiin kunnialla läpi kiitosmainintojen kera. Suomessa tultiin 30-luvulle ja Lapuan liikkeen aikaan, yleismaailmallisen talouspulan hyökätessä pieneen kotimaahamme, huomasivat lapualaispamput aikansa koittaneen. ”Nujertakaamme Suomen työväenluokka” sanoivat he. Sinetit laitettiin työväen kokoontumispaikkoihin. Myös Hyvinkään Kansantalo oli lukittujen joukossa.  Kulttuurin harrastus oli keskeytettävä ja näin loppui kuorotoiminta muutamaksi vuodeksi, tosin yhdistystä ei virallisesti lakkautettu missään vaiheessa.  Poliitikot olivat voimattomia tai tahdottomia. Vaikka toiminta oli kiellettyä, pidettiin kokouksia ja mietittiin sopivaa aikaa, milloin voitaisiin aloittaa kuoroharjoitukset.  Näitä lapualaisten uhmaajia olivat mm. Hjalmar Koskinen, F. Ahvenainen, L. Salonen, Hjalmar Johansson, K. Lehtinen, ja N. Otava.   Syksyllä 1933 järjestettiin karnevaalit, jotka taloudellisesti kuorolle olivat hyvin onnistuneet. 

Kohti 40-lukua.

 Yhteiskunnallisen murrosvaiheen päättyessä työväestönkin aatteellinen kokoontuminen sallittiin ja ajat tasaantuivat myös Hyvinkäällä. Kuoron toiminta virisi uudelleen ja johtajakysymys nousi jälleen polttavaksi. Laulajana ja viulistina Hyvinkäällä hyvin tunnettu Hannes Lehtonen lupautui johtajaksi. Hänen johdollaan kuorotoiminta jatkui vuoteen 1934 asti. Seuraavan vuoden alusta johtajan tehtävän otti vastaan Hyvinkään musiikkielämässä tunnettu vaikuttaja Veikko Hynninen.  Samoihin aikoihin lopetti 20-luvulla perustettu ”jouhiorkesteri” toimintansa soittajien puutteen vuoksi .Tämän tilalle yritettiin muodostaa sekakuorotoimintaa useampaan otteeseen, mutta asia ei ottanut menestyäkseen.  Sinnikkään uurastuksen seurauksena toiminta virisi uuteen nousuun. Pidettiin iltamia, harjoiteltiin näytelmiä ja esiinnyttiin erilaisissa laulajaisissa sekä konserteissa ja näin saatiin myös varoja kuoronjohtajan palkkaukseen. Vuosi 1938 oli merkittävä ajankohta kuoron historiassa. Silloin puheenjohtajaksi valittiin Paavo Salonen. Perinteeksi muodostuneet kevätlaulajaiset olivat vuorossa ja kesällä otettiin osaa Tampereella järjestettyyn STM:n musiikkijuhlaan.  Samana vuonna pidettiin kuoron 15-vuotisjuhlakonsertti. Konsertin yhteydessä kiinnitettiin ensimmäinen numerolla 1-merkitty kultamerkki sen suunnittelijan Hjalmar Johanssonin rintapieleen. Seuraavat kultamerkit annettiin: n:o 2 Veikko Hynniselle, no:3 Aarne Nurmiselle, no: 4 Väinö Roineelle, no:5 Väinö Aholalle ja no:6  Kalle Lehtiselle. Kultamerkki annettiin 10-vuotisen kuorotoiminnan huomionosoituksena. 

Sotavuodet ja uusi nousu.

 Uusi taantuma kuorotoiminnassa koettiin syksyllä 1939 alkaneen talvisodan takia. Koko Suomen kansaa koetelleiden sotien seurauksena jouduttiin kokemaan inhimillisesti raskaita ja lopullisia menetyksiä rakkaiden kaatuessa rintamilla. Murhe ja tappiot koskettivat myös kuoroa.  Sotien päättyminen viritti koko yhteiskunnassa rakentamisen ja erilaisten harrastusten ja voimakkaan toimintojen nousun.  Kuoronjohtaja Veikko Hynnisen poistuttua paikkakunnalta, jouduttiin jälleen etsimään uutta johtajaa. Marraskuussa 1944 uudeksi johtajaksi lupautuikin Unto Kovanen toimien tehtävässä kolme vuotta.  Seuraavan vuoden keväällä kuoro piti jo laulajaiset kauppalassa ja osallistui myös Kotkan laulujuhlille. Vuoden 1947 syksyllä alkoi hyvinkääläisen kanttorin Kalle Soinin kausi kuoronjohtajana jatkuen seuraavat seitsemän vuotta.  Kyseisenä vuonna STM:n Uudenmaanpiiri pyysi kuoroa jälleen järjestämään musiikkijuhlat Hyvinkäällä. Vuosi 1947 oli muutenkin historiallinen, kun käytiin neuvotteluja STM:n ja Sulasolin yhteisistä musiikkijuhlista. Suomen kulttuuripiirit eivät vielä tässä vaiheessa olleet samalla aaltopituudella ko. juhlista, sillä yhteiset juhlat järjestettiin vasta vuonna 1969 Tampereella. Tätä tapahtumaa voitaneen pitää jopa sensaationomaisena, sillä 20 vuotta piti kulua ennenkuin se saatiin aikaiseksi.   Jyväskylän laulujuhlat 1950 oli myös kuoron ohjelmassa. Muistikuvat kertovat tuolloin kuoron olleen hyvässä lauluvireessä pitäen jopa omia konsertteja puistoissa. Tuolloin kuoron jäsenmäärä oli 38. Uusi aikakausi kuoron historiassa voidaan kirjoittaa alkaneeksi kun olympiavuonna 1952 teimme ensimmäisen ulkomaan matkamme ja kohteena oli Ruotsin Göteborg. Siellä pidettiin Pohjoismaiset Työväen Musiikkijuhlat . Hyvinkään Työväen Mieskuoro otti osaa näihin juhliin yli kolmenkymmenen miehen voimalla. Vuosi 1953 oli kuoron 30-juhlavuosi. Kyseisenä talvena päätettiin hankkia kuorolle oma lippu. Niinpä järjestettiin lipun suunnittelukilpailu. Kilpailun voittaneen Lilli Lepoahon suunnittelema lippu vihittiin 30-vuotisjuhlakonsertin yhteydessä. Lipun sai valmistaakseen rouva Hietamies, tunnettu ja hyvä käsityöntekijä. Lipun vihki STM:n Uudenmaanpiirin puheenjohtaja Uski. Juhlakonsertin yhteydessä puhuttiin myös naisten mukanaolon tarpeellisuudesta Mieskuoron toiminnassa ja siitä lähtien on Hyvinkään Työväen Mieskuoron naistoimikunta toiminut kuoron hyväksi erittäin ansiokkaasti. Naistoimikunta on järjestänyt perheiltamia ym . hauskoja ohjelmia, on ollut apuna konserttien kahvituksissa ja järjestämällä myyjäisiä ja arpajaisia tukenut kuoroa taloudellisestikin.  Kuoro saa kiittää naistoimikuntaa tänä päivänä myös esiintymisasuistaan, joiden hankkimisessa he ovat myös osaltaan olleet.                         


 

           50-vuotisjuhlakonsertin tunnelmissa v.1973.   

Johtajavaihdoksia.

 Vuoden 1954 syksyllä, uuden toimintajakson alussa jouduttiin jälleen etsimään uutta kuoronjohtajaa. VR:n piirissä tunnettu musiikkimies Veikko Miettinen ryhtyi tehtävään,  mutta jo seuraavana syksynä jouduttiin valitsemaan uusi johtaja. Kuoron omista riveistä kasvanut  Väinö Kettunen otti haastavan ja vaikean tehtävän vastaan. Hänen johtajakaudella (1955-1963) keskityttiin erityisesti parantamaan kuorolaulussa tärkeiksi koettuja äänenmuodostuksen puhtautta ja taiteellista harmoniaa.  Kuoron voimakkaina toimintavuosina 50-luvulla vaikutti ehkäpä merkittävimpinä puheenjohtajina mm. Jarl Palosvirta, Lauri Ranta ja Martti Vuorinen. Yhteispohjoismaisiin Työväen musiikkijuhliin Oslossa vuonna 1958 kuoro osallistui 35 laulajan voimin.  Vuonna 1963 pidettyyn 40-vuotisjuhlakonserttiin valmistauduttiin vielä Väinö Kettusen johdolla. Hän myös johti juhlakonsertin jonka Yleisradio nauhoitti. Konsertti lähetettiin eetterin rinnakkais-kanavan kautta, vaikkakin pieninä pätkinä. Kettusen  sairastuttua, otti kuoron johdettavakseen kuorolainen Unto Lamppu. Hänen johtajakauteensa sisältyi myös vuonna 1964 kuoron konserttimatka Norjan Tromsöhön.  Lukuisien johtajavaihdoksien sarja jatkui. Vuoden 1964 syyskauden alusta kiinnitettiin uudeksi johtajaksi hyvinkääläinen kanttori Matti Heroja. Hänen kautensa päättyi jo vuoden kuluttua, jonka jälkeen valinnan kohteena oli myös kanttori Reijo Pajamo jatkaen johtajan tehtäviä aina vuoteen 1968.  Hänen johtajapätevyytensä ja säveltäjäkykynsä näkyivät kuoron historiassa pysyvästi.  Kuoro päätti järjestää sävellyskilpailun oman kuoromarssin saamiseksi. Kilpailun voitti Reijo Pajamo kappaleella ”Lauluveikot”. Toiseksi tuli Asko Vilén  sävellyksellä, josta tuli myöhemmin kuoron ”Juomalaulu”.  Sanoituksen Pajamon sävellykseen teki kuoron silloinen sihteeri Esko Ollila. Teos kantaesitettiin kuoron 50-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 1973.  Saman vuoden lokakuussa toteutettiin konserttimatka Eestiin. Tallinnassa pidetty konsertti huipentui yhteisesiintymiseen pitkäaikaisen ystävyyskuoron K.Türnpu Mieskuoron kanssa.Toimintavuosi 1967 oli myöskin ulkomaille suuntautuvaa, sillä teimme yhteispohjoismaisiin Työväen Musiikkijuhliin retken linja-autolla 36 kuorolaisen voimin Tanskan Århusiin. Samalla kävimme Hyvinkään kummikaupungissa Korsörissä tervehdyskäynnillä. Siirryttiin vuoteen 1968, joka oli eräs merkkipaalu kuoron historiassa, sillä silloin tapahtui myös puheenjohtajan vaihdos. Jo kymmenen vuotta nuijaa heiluttanut Martti Vuorinen jäi huilaamaan ja tilalle astui kakkosbasso Niilo Kouvo.  

Kohti 80-lukua.

 70-luvun puoliväli oli kuoron toiminnan kannalta käänteentekevä.  Puheenjohtajan vaihdos oli vuorossa 1971. Ohjaksiin valittiin Eino Ali-Kovero, joka oli toiminut –50 luvulla rahastonhoitajana ja –60-luvulla sihteerinä. Muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta  puheenjohtajuuskausi jatkui yli 10 vuotta.  Hyvin toimelias kausi jatkui 1971. Silloin pidettiin piirijuhlat Helsingissä. Syksyllä tehtiin tutustumismatka Tallinnaan ystävyyskuoron  K.Türnpu Mieskuoron vieraaksi.  Vuonna 1972 saatiin osallistua yhteiskonsertissa Työväen Sekakuoron kanssa ”Työväen Säveljuhlaan” Tukholmassa.  Syksyllä kuoro osallistui STM:n Uudenmaan Piirin järjestämään konsertti tapahtumaan Finlandia-talolla. Ohjelmisto sai erinomaiset arvostelut täyssalilliselta yleisöltä.  Vuosi 1973  päätettiin pyhittää 50- juhlavuodeksi ja sen ohjelmiston hiomiseen. Päätöksistä huolimatta Helsingin Työväen Orkesteri esitti toivomuksen yhteiskonsertista Hyvinkäällä, joka järjestettiinkin yhteiskoululla onnistuneesti täydelle salilliselle yleisöä.  Loppukesällä saatiin pyyntö Tallinnasta yhteiskonserttiin osallistumisesta K.Türnpu Mieskuoron kanssa. Alkoi tiivis harjoittelu, johon osallistui n. 40 kuorolaista 60:stä.  Tallinnan konsertista n. kuukausi jälkeenpäin pidimme kuoron 50-vuotisjuhlakonsertin Pohjoispuiston koulun salin täyteiselle yleisölle. Konsertin johti Lauri Ranta. Kuoron laulajia konsertissa esiintyi n. 50. Juhlapuheen piti Reijo Pajamo.  Tähän konserttiin valmistui myös ensimmäiset kuoron omat yhtenäiset esiintymisasut.  Juhlakonsertissa toimi taiteellisena johtajana vuoden 1968 aikana valittu Lauri Ranta. Kuoron marssin kantaesitys soi erinomaisesti. Toiminnan kohokohtia olivat mm. vuoden 1974 aikana osallistuminen Turussa pidetyille Suomen Työväen Musiikkiliiton laulujuhlille ja esiintyminen STM:n edustuskuorona Pohjois-Norjassa Tromsössä järjestetyillä Norjan Työläislaulajain 60-vuotisjuhlilla.  Vuoden 1975 aikana taiteelliseksi johtajaksi valittiin kuoron riveistä, kauan mukana ollut Keijo Nässi. Hänen johdollaan kuoron ohjelmistoa muokattiin perinteisen kuorolaulun lisäksi myös kevyempään ja viihteellisempään suuntaan.  Vuoden 1975 syksyllä kuoro teki konserttimatkan Hyvinkään kummikaupunkiin Ruotsin Motalaan. Taloudellisten voimavarojen lisäämiseksi perustettiin samana vuonna kuoron ylläpitämä bingo, jota pyöritettiin parin vuoden ajan.  Seuraava vuosi käytettiin pääsääntöisesti  uuden ohjelmiston luomiseen ja harjoittamiseen. Tähtäimessä oli valmentautuminen Pohjoismaisille Musiikkijuhlille Osloon. Matka tapahtui vuoden 1977 keväällä. Syksyllä 1978 oli vuorossa kuoron 55-vuotisjuhlakonsertti. Ohjelmisto käsitti nyt perinteisen kuoromusiikin lisäksi jo muutamia humppa- ja valssisikermiä. Samalla ohjelmistolla kuoro  vieraili vuoden 1979 alkupuolella Nokialla, jossa pidettiin yhteiskonsertti Nokian Työväen Mieskuoron kanssa. Varsinaisen arkisen harjoitusrutiinin parissa puurtamisen ohella vuosi 1980 oli kuorolle erittäin haasteellinen. Suomen Työväen Musiikkiliitto järjesti 60-vuotisen toimintansa merkeissä ”Työväen Sävel 80-tapahtuman” Hyvinkäällä. Tapahtuman onnistumiseksi Hyvinkään Työväen Mieskuoro osallistui järjestelyihin muiden hyvinkääläisten  musiikkijärjestöjen kanssa merkittävällä panoksella.  Valtakunnallisen tapahtuman juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimi kuoromme puheenjohtaja Eino Ali-Kovero. Vuosi 1981 oli jälleen kuoron historiassa merkittävä. Tuolloin huhtikuun 14 pnä perustettiin Hyvinkään Työväen Mieskuoron yhteyteen lapsikuoro. Kuoro sai myöhemmin nimekseen Pisarat. Perustamisvaiheessa lapsikuoron johtajaksi valittiin mieskuoron riveistä Valto Tikkanen. Kuoron isähahmona toimi alusta loppuun asti Eino Ali-Kovero. Mieskuoron toimintaan sisältyi myös saman vuoden keväällä toteutettu konserttimatka Tallinnaan, jossa syvennettiin ystävyyssiteitä K. Türnpun Mieskuoron kanssa.  Vuoden 1982 tärkeimmäksi tapahtumaksi muodostui Porissa pidettävät Pohjoismaiset Työväen Musiikkijuhlat. Juhliin osallistuminen tehtiin yhdessä Pisaroiden kanssa. Mieskuoro osallistui yhteiskonsertteihin ja Pisarat esittivät oman konsertin. Vuonna 1983, joka oli samalla 60. toimintavuosi, kuoro valmistautui syksyllä pidettävään juhlakonserttiin. Marraskuussa 60-vuotisjuhlakonsertissa mm. kantaesitettiin Asko Viléninsäveltämä ja Arvo Turtiaisen tekstiin sovittama teos ”Laulu ajasta ja rakkaudesta.” Vuosi 1984 käynnistyi miellyttävissä merkeissä, kun STM:n Uudenmaan piirin toimintakilpailuissa Hyvinkään Työväen Mieskuoro sijoittui kuorosarjassa ensimmäiselle sijalle. Tämä innoitti kuorolaisten aktiviteettia ja toi uutta puhtia toimintaan.  Tässä samassa toimintakilpailussa kuoro on ollut voittaja useasti myöhemminkin. Saman vuoden alussa jouduttiin toteuttamaan jälleen johtajan vaihdos. Keijo Nässi halusi omasta toivomuksestaan väliaikaisesti jättää varsinaiset johtajan tehtävät ja siirtyä kuoroon laulajaksi samalla lupautuen hoitaa kuitenkin varajohtajan tehtävät. Hänen tilalleen kiinnitettiin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi Helsingin Sibelius-akatemiassa opiskeleva Elina Siltanen.  Vuoden kohokohdaksi muodostui kesäkuussa matka Norjaan, jolloin kuoro osallistui Suomen Työväen Musiikkiliiton edustuskuorona Norjan Työläislaulajaliiton 15-vuotislaulujuhlille Kristiansandissa. Matkan yhteydessä kuoro vieraili myös Hyvinkään ystävyyskaupungissa Egersundissa. Lisäksi vuoden tapahtumiin liittyi myös nuorisokuoro Tempon perustaminen. Perusjoukko laulajista muodostettiin lapsikuoro Pisaroiden varttuneemmista jäsenistä. Lisäksi joukkoon liittyi muutamia aivan uusia nuoria laulajia.  Tästä joukosta kasvoi myöhemmin kuoronjohtajaksikin Marika Suodenjoki. Seuraavalle vuodelle 1985 ei asetettu erityisiä uusia toimintatavoitteita. Haluttiin mieluummin vähemmän esiintymisiä ja konsertteja ja enemmän pyrittiin kiinnittämään huomiota laadulliseen tasoon. Tämän johdosta kuoron toiminta muodostuikin varsin rutiininomaiseksi. Tästä huolimatta esiinnyttiin omalla paikkakunnalla erilaisissa tapahtumissa.  konserttivierailut tehtiin Riihimäelle, Järvenpäähän ja Turkuun. Vuoden 1986 toimintaa sävytti voimakkaimmin STM:n kesäkuussa järjestämä ”Työväen Sävel 86-tapahtuma” Imatralla. Musiikkitapahtumassa esiinnyttiin yhdessä Nokian Työväen Mieskuoron kanssa yhteisellä ohjelmalla. Konsertti radioitiin ja myöhemmin myös levytettiin.Muita merkittävimpiä tapahtumia kuoron toiminnassa olivat esiintyminen syyskaudella STM-Hyvinkää yhteiskonsertissa Hyvinkäällä ja vierailukonsertti Unicef-tilaisuus Helsingin Työväentalolla.  Syyskauden alussa kuoron taiteellisena johtajana toiminut Elina Siltanen jätti tehtävänsä ja hänen tilalleen valittiin Keijo Nässi. Vuoden 1987 kevät kaudella suunnattiin jälleen konserttimatka Tallinnaan, jossa konsertoitiin yhdessä K. Türnpun Mieskuoron kanssa.  Vuoden loppupuolella järjestettiin juuri Hyvinkäälle valmistuneessa Hyvinkääsalissa yhteiskonsertti lapsikuoro Pisaroiden ja nuorisokuoro Tempon kanssa. Syyskaudelle sijoittui myös yhdessä kaikkien hyvinkääläisten musiikkijärjestöjen kanssa toteutettu Hyvinkään Laulun yhteisesiintyminen itsenäisyyspäivän juhlassa Hyvinkääsalissa. Vuoden 1988 toiminnan painopisteeksi asetettiin osallistuminen Tanskassa pidettäville Pohjoismaisille Musiikkijuhlille. Juhlat järjestettiin Odensassa kesä-heinäkuun vaihteessa ja kuoron lisäksi matkalle osallistui myös lapsikuoro Pisarat.  Vuoden toinen merkittävä tapahtuma oli marraskuussa Hyvinkääsalissa järjestetty kuoron 65.vuotisjuhlakonsertti. Konsertin erikoisuutta lisäsi vieraaksemme Tallinnasta saapunut K. Türnpun Mieskuoro, joka esitti konsertissa myös oman ohjelmistonsa. Lisäksi Hyvinkään kirkossa pidettiin vierailijoiden kanssa yhteinen kirkkokonsertti. Vuoden 1989 aikana ei merkittävämpiä konserttivierailuja tehty, vaan keskityttiin jälleen musiikin tulkinnassa tärkeisiin sisältö- ja laatutavoitteisiin. Tavoitteena oli myös päästä osallistumaan seuraavana vuonna Tallinnassa pidettäville Eestin Laulujuhlille.  Kevätkaudella silti saatiin pitää viihdekonsertit ensiksi Helsingin Työväen Naiskuoron kanssa ja sen jälkeen Mieskuoro Kotkan Kisailijoiden ja Turun Työväen Mieskuoron kanssa.  Syyskaudella kuoro kutsuttiin esiintymään Riihimäen Työväentalomuseon 30-vuotisjuhlaan.  

Saavuttiin 90-luvulle.

 

Vuoden 1990 aikana toteutui pitkäaikaisena tavoitteena ollut matka Tallinnassa järjestettäville Eestin Laulujuhlille. Juhlat järjestettiin kesä-heinäkuun vaihteessa ja kuoro sai kunnian osallistua kutsuttuna vierailijana tähän mieliin painuvaan musiikkitapahtumaan.  Laulujuhlan aikana vierailimme tallinnalaisen ystävyyskuoron K.Türnpun isännöimänä mm. Etelä-Eestissä Vörussa, Munamäellä ja Tartossa.  Muistorikkain ja juhlallisin osuus Eestin matkassa oli kuitenkin mukanaolo juhlakulkueessa halki suosiotaan osoittavan Tallinnan kaupungin sekä osallistuminen kahtena päivänä yhteiskonsertteihin. Ensimmäinen konsertti oli mieskuorojen yhteinen ja toisena päivänä esiinnyttiin pääjuhlan yhteiskonsertissa. Unohtumattomia olivat ne hetket olla laulamassa yli 30.000 laulajan kanssa kansallistunteen valloittaman puolimiljoonaisen yleisön kuunnellessa ja osoittaessa suosiotaan.  Tallinnan matkan lisäksi kuorosta löytyi vielä puhtia järjestää yhteiskonsertit Nokian Työväen Mieskuoron kanssa kevätkaudella Hyvinkäällä ja syyskaudella Nokialla. Vuonna 1991 päätettiin uusia ohjelmistoa ja keskittyä sen harjoittelemiseen. Tavoitteeksi asetettiin myös seuraavaksi osallistuminen Islannissa järjestettäville Pohjosmaisille Työväen Musiikkijuhlille sekä kuoron 70-vuotisjuhlakonserttiin vuonna 1993.  Mieskuoro osallistui myöskin omalta osaltaan ja kantoi vastuunsa kesäkuussa 1991 Hyvinkäällä järjestettyjen Suomen Työväen Musiikkiliiton Uudenmaan piirin 70-vuotisjuhlien onnistumiseksi. Eräs aikakausi vaihtui kuoron historiassa, kun Eino Ali-Kovero luopui puheenjohtajuudesta ja tilalle valittiin jo vuosia varapuheenjohtajana toiminut Risto Lahti. Vuonna 1992 oli vuorossa jälleen osallistuminen Islannissa järjestettäville Pohjosmaisille Työväen Musiikkijuhlille. Tälle ikimuistoiselle matkalle kuoro osallistui lähes täysilukuisesti. Musiikkijuhlat pidettiin heinäkuun alussa lähellä Reykjavikia olevassa Hafnafjördur’issa.Juhlissa kuoro esiintyi muiden suomalaisten kanssa yhteiskonserteissa sekä piti myös oman puistokonsertin. Epävirallisemmin kuoro esiintyi mm. tutustumiskäynnin yhteydessä laavakentällä  ja kuumilla lähteillä. Uimalaitoksella kaulaansa myöten lämpimässä, höyryävässä vedessä uiden kuoro esitti mm. Suomen laulun.  Islannin matkan lisäksi toimintavuoteen sisältyi myös kevättalvella osallistuminen mieskuoropäivien yhteydessä  pidettyyn yhteiskonserttiin Lahdessa. Lisäksi kuoro oli mukana Suomen itsenäisyyden 75-vuotistapahtumassa mm. Helsingin Työväentalolla pidetyssä konsertissa ja Hyvinkääsalissa kaikkien hyvinkääläisten musiikkijärjestöjen konsertissa. Vuosi 1993 on käytetty pääsääntöisesti kuoron 70-vuotisjuhlakonsertin ohjelmiston harjoittamiseen. Juhlakonsertti järjestettiin Hyvinkääsalissa 6.pnä marraskuuta ja työmme tulos oli jälleen konserttiyleisön arvioitavissa. Uusi kevätkausi 1995 aloitettiin yhteiskonsertilla Riihimäen Työväen Mieskuoron  kanssa Hyvinkään Taidekeskuksessa. Maaliskuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen hyväntekeväisyyskonsertti yhteistyössä monien hyvinkääläisten harrastajamusiikkiryhmien kanssa. Tuotto tästä kuuden kuoron ja kolmen soittokunnan konsertista meni lyhentämättömänä Estonia-onnettomuuden uhrien hyväksi. Huhtikuussa Kotkaan tehdyn konserttivierailun jälkeen kuoron ajatukset olivat jo toukokuun lopun Sveitsin matkassa. Kuoro osallistui Bernissä järjestettyyn Euroopan  työläismusiikkiliiton IDOCO:n musiikkijuhlille, jotka olivat samalla Sveitsin työläislaululiiton SAS:n musiikkijuhlat. Kuoro esiintyi Bürenparkin seurakuntakeskuksessa omalla ohjelmistollaan sekä yhteisesiintymisissä.   Kevätkausi 1996 aloitettiin yhteiskonsertilla Pisaroiden ja kuoron laulajista muodostetun Kultakurkut-kvartetin kanssa Hyvinkään Taidemuseossa loppiaisena sekä yhteiskonsertti Hyvinkään Sekakuoron kanssa.  Toukokuussa  kuoro kävi onnittelemassa eestiläistä ystävyyskuoroaan Türnpun Mieskuoroa Tallinnassa heidän 90-vuotisjuhlillaan. Juhliin osallistui myös Haapsalun Naiskuoro, johon kuoro solmi myös ystävyyssuhteet.Heinäkuussa kuoro toteutti pitkäaikaisen haaveensa osallistumalla Kotkan Meripäivien kuorokilpailuun. Saatiin runsaasti kokemusta menestyksen ollessa kuitenkin vaatimatonta. Perinteiset pikkujoulut loppiaisena 1997 käynnisti joululomailun jälkeen kuorotoiminnan. Pilkkikilpailut maaliskuussa piristivät jälleen saaliin vaihdellessa riippuen onkijasta ja ajankohdasta. Harjoitukset keskittyivät kesän tulevan laulujuhlan ohjelmistoon.  Vappuna kuorolaiset  lauloivat jälleen Puolimatkan hautausmaalla ja Surujen puistossa sekä iloisemmat viinilaulut kaupungin ravintoloissa.                      


 

Kuoro vietti 75-vuotista taivaltaan konsertoimalla Hyvinkääsalissa v.1998.    Heinäkuussa kuoro osallistui Ruotsin Uddevallassa  Pohjoismaisille Työväen musiikkijuhlille.Ljungskilen torilla kuoro piti oman konsertin, sekä osallistui yhteisesiintymisiin. Matkan aikana vierailtiin myös Hyvinkään ystävyyskaupungissa Motalassa, jossa kuoro sai ilahduttaa lauluillaan vanhuksia Vätternlidenin vanhainkodissa. Marraskuussa kuoro järjesti yhdessä Hyvinkäänkylän Puhallinorkesterin kanssa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Hyvinkääsalissa konsertin teemalla: ”Musiikkia itsenäisyyden vuosikymmeniltä”. Kuoro sai osallistua myös Hyvinkääsalin 10-vuotis-juhlaesiintymisiin yhdessä muiden hyvinkääläisten kulttuurijärjestöjen kanssa.Itsenäisyyspäivänä kuoro osallistui jumalanpalveluksen musiikkiesityksiin.  Joulukuussa järjestettiin joululauluyhteiskonsertti Hyvinkään Mieslaulajien kanssa sekä osallistuttiin perinteisiin ”Kauneimmat joululaulut” -tilaisuuteen sekä tehtiin laitosvierailut perinteiseen tapaan. Vuosi 1998 oli kuoron 75-vuotis toimintavuosi. Se aloitettiin loppiaisen pikkujoulun vietolla, joka tällä kertaa pidettiin laivaristeilyn merkeissä Tallinnaan.  Harjoitukset keskittyivät juhlavuoden ohjelmiston hiomiseen.  Syyskaudella päätettiin vaihtaa harjoitusiltojen rytmiä niin, että perjantai-ilta vaihdettiin sunnuntai-illaksi.  Vappuaattona kuoro järjesti ensimmäistä kertaa yhdessä Hyvinkäänkylän Puhallinorkesterin kanssa Työväenlaulukonsertin Wanhalla Villatehtaalla. Konsertti oli suuri menestys ja sen vuoksi siitä on tullut uusi, vuosittainen perinne hyvinkääläiseen Vapun viettoon.  Helatorstaina kuoro vieraili Vaasan musiikkijuhlilla, jotka samalla olivat Euroopan työläislaulajain liiton IDOCO:n juhlat. Kuoro esiintyi omalla ohjelmistollaan ravintolakonserteissa sekä yhdessä Nokian Työväen Mieskuoron kanssa Knut Kankaan muistokonsertissa ja osallistui muutenkin juhlien yhteisesityksiin. Lokakuussa kuoro edusti omalta osaltaan hyvinkääläistä kulttuurivientiä käymällä esiintymässä Riihimäellä ”Vuoroin vieraissa”- tapahtumassa.  Marraskuun 2. koitti suuri hetki, kun kuoro asteli Hyvinkääsalin estraadille 75-vuotisjuhlakonserttiinsa.  Juhlaan saatiin myös uudet esiintymisasut.  Juhlasta saadun palautteen perusteella konsertti onnistui erinomaisesti. Kova harjoittelujakso palkittiin täydellä salillisella yleisöä. Vuosi 1999 alkoi pikkujoulujen merkeissä teatterikäynnillä.  Vappuna kuoro järjesti toistamiseen yhdessä Hyvinkäänkylän Puhallinorkesterin kanssa Työväenlaulukonsertin Wanhalla Villatehtaalla.  Helatorstaina kuoro kävi esiintymässä Raumalla Häme-Satakunnan piirin juhlissa mm illan pääjuhlassa mielestään erinomaisella menestyksellä.  Heinäkuussa kuoro sai käydä verestämässä yhdeksän vuoden takaisia muistojaan Tallinnan laulujuhlilla, jossa tunnelma oli jälleen mahtava ja jossa kuoro sai erittäin sydämellisen vastaanoton mm marssiessaan juhlakulkueessa läpi kaupungin uusissa esiintymis-asuissaan.  Matkan aikana kuoro sai viettää ikimuistoisen illan yhdessä ystävyyskuoro Tünrpun kanssa.  Juhlaan osallistui myös Tammsalun Naiskuoro ja ruotsalainen Sandvikens Mannskör. Marraskuussa kuoro esiintyi viikon välein yhteiskonserteissa Hyvinkäällä, ensin yhdessä Mieslaulajien ja Hyvinkään soittokunnan kanssa ja joulukuun alussa Itsenäisyyspäivän konsertissa yhdessä Hyvinkäänkylän Puhallinorkesterin kanssa.  

Uusi vuosituhat 2000.

  Kevään 2000 aikana kuoro osallistui maaliskuussa Tallinnan laulujuhlien harjoituksiin. Harjoitusleiri pidettiin myös Voionmaan opistolla Ylöjärvellä.  Aprillipäivänä järjestettiin yhteiskonsertti Karhulan Työväen Mieslaulajien kanssa Hyvinkään Yhteiskoululla. Kuoro osallistui keväällä Helsingissä ”Kuorokohaus” -tapahtumaan, esiintyen useassa paikassa pääkaupungissa.  Kesäkuussa kuoro osallistui ”Vuoroin vieraissa” – tapahtumaan Lopen torilla, jossa hyvinkääläinen kulttuurielämä kävi näyttämässä naapureille mitä meillä osataan.  Sitten oli vuorossa osallistuminen Tallinnan suomalais-eestiläisille laulujuhlille. Tunnelma oli jälleen mahtava ja kuoro sai erittäin sydämellisen vastaanoton.  Matkan aikana vietettiin myös iltaa yhdessä ystävyyskuoro Tünrpun kanssa ja kotkalaisen Mieskuoro Kisailijoiden kanssa Suomenlahden rannalla.  Heinäkuussa kuoro avusti kulttuurilautakuntaa toimimalla esilaulajina Rautatiemuseon puistossa yhdessä Hyvinkään Työväen Sekakuoron kanssa.  Lokakuussa 2000 kuorolaiset edesauttoivat STM:n Uudenmanpiirin järjestämän ”Laulun ja Soiton” –päivän tilaisuuden onnistumisessa Helsingissä Kinaporin palvelukeskuksessa.  Vuoden 2001 helmikuussa kuoro kantoi oman kortensa kekoon laulaessaan Yhteisvastuukeräyskonsertissa Hyvinkään kirkossa.  Maaliskuussa kuoro osallistui konserttiin Turussa yhdessä Turun Työväen Mieskuoron kanssa Turun Akatemian mahtavassa salissa.Huhtikuun puolivälissä pidettiin oma kevätkonsertti Lepovillan tiloissa.  Toukokuussa kuoro sai vieraakseen Tallinnasta Tünrpun Mieskuoron , joka saapui Hyvinkäälle Kotkasta. Yhteinen konsertti järjestettiin Yhteiskoululla.  Marraskuussa saapui Turun T.Y:n Mieskuoro vastavierailulle Hyvinkäälle. Yhteiskonsertti pidettiin Yhteiskoululla ja karonkkapaikaksi onnistuttiin saamaan Rautatiemuseon mukavat tilat.  Myöhemmin  marraskuussa kuoro osallistui runsaslukuisesti Suomen Työväen Musiikkiliiton Uudenmaan piirin 80-vuotis juhlaristeilylle Tallinnaan ja siellä pidettyyn konserttiin kauppakeskus Sadamarketin tiloissa. Kuoro esiintyi omalla ohjelmallaan kahdessa eri paikassa ja osallistui yhteisiin konsertteihin.  Syksyn 2002 alkanut uusi toimintakausi käynnisti vahvan harjoittelukauden 80-vuotis-juhlallisuuksien ohjelmiston hiomiseen. Työtä tehtiin intensiivisesti harjoitellen uusiakin kappaleita kahdesti viikossa.  Huhtikuussa kuoro esiintyi maakunnallisen Sydän-viikon juhlassa Hyvinkääsalissa.  Toukokuussa kuoro teki vierailukonsertin Jokelan kirkkoon yhdessä kirkkokuoron kanssa. Juhannuksen jälkeen kuoro suunnisti kauan odotetulle Norjan matkalle Tromsöhön, osallistumalla Pohjoismaisille Työväen musiikki juhlille. Juhlien aikana Pohjois-Norjan sää esitti parhaat puolensa, samaa ei voida valitettavasti sanoa norjalaisen järjestelykoneiston toiminnasta. Loppujen lopuksi meidänkin osalta vaikeudet kääntyivät voitoksi ja esitimme hyvän osuuden kirkkokonsertissa sekä erittäin pidetyn Juomalaulu- ja serenadiesiintymisen Rantatorin suuressa olutteltassa. Lisäksi kuoro osallistui juhlien yhteisiin esiintymisiin ja juhlakulkueeseen hyvin edukseen. Lokakuussa kuoro vieraili STM:n Uudenmaan piirin ”Laulun ja Soiton”- päivän konsertissa Helsingissä ja marraskuun lopulla saatiin esiintyä Hyvinkäällä Työväen Musiikkiliiton kehitysseminaarin osallistujille. Hyvinkään Työväen Mieskuoro sai osallistua keväällä 2003 STM:n Varsinais-Suomen piirin 80-vuotisjuhlallisuuksiin Turussa Ruissalon Kansanpuistossa 29.5.2003. Useiden Varsinais-Suomen piirin omien kuorojen kanssa kuoromme lauloi useita yleisön tyytyväisten taputusten  saattelemana ohjelmistostaan kevyitä ja mukaansa tempaavia kappaleita. Mukana olleiden mielet olivat tyytyväisiä matkan onnistumisesta ja kevään lämpöisen tunnelman ja ilman helliessä juhlijoita.  Vielä ennen kesälaitumille lähtöä saman kevään lopulla kuoro lauloi Rautatiemuseolla ”Naiset rautateillä”- näyttelyn avajaisissa.   Kesäkuun 7. ja 8.pnä  järjestettiin Kotkassa STM:n Karjalanpiirin Piirijärjestön 80-vuotisjuhla, johon kuoro osallistui esiintymällä Kotkan Työväentalolla yhteiskonsertissa kahdella laululla.  Myöhemmin oli esiintyminen Sapokanpuistossa illan jo hämärtyessä muutamien tuttujen kuorojen kanssa vuorotellen.  Illanvietto ja illallinen juhlilla esiintyville kuoroille oli järjestetty Meriniemi-ravintolassa. Tanssien yhteydessä kuoromme lauloi yleisölle muutaman reippaan laulun, joiden sävelet ilahduttivat illan juhlijoita. Osallistuminen yhteiseen lippumarssiin kaikkien mukana olevien kuorojen ja järjestöjen kanssa pitkin kaupungin pääkatua, oli näyttävä tapahtuma marssijoiden muodostaessa kilometrin  pituisen jonon. Marssi päättyi Palotorninvuorella pidettyyn pääjuhlaan.  

Muuta toimintaa.

 Varsinaisen kuorotoiminnan lisäksi on aina mukaan kuulunut monia tehtäviä, jotka nykyisinkin ovat osa kuoron läheistä toimintaa. Koulutustoiminnassa on kuoro mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt käyttämään hyväkseen STM:n järjestämät kuoroleirit Voionmaan opistolla, kuorolaiset ovat myös vuosien mittaan osallistuneet johtajakursseille. Lisäksi on järjestetty tarpeen vaatiessa omatoimisia leiritapahtumia. Laulujen tulkintaan liittyvän päätehtävän mukaisesti kuoro on esiintynyt vuodesta toiseen omalla paikkakunnalla Hyvinkään kaupungin ja eri järjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa.Ohjelmistoon ovat kuuluneet mm. perinteeksi muodostuneet esiintymiset keväisin vappujuhlissa sekä vierailut sairaalassa, terveyskeskuksessa ja vanhainkodeissa. Hyvän vastaanoton ovat saaneet jokavuotiset ”Kauneimmat Joululaulu”-konsertit, joita on järjestetty hyvässä yhteistyössä Hyvinkään seurakunnan kanssa.  Kuoro on tehnyt konserttimatkoja myös kotimaassa monien ystävyyskuorojen kutsumana ja vastavuoroisesti ystävyyskuorot ovat vierailleet Hyvinkäällä konsertoimassa. Vireän ja aktiivisen toiminnan eräistä tärkeimmistä lähtökohdista ovat taloudelliset voimavarat. Tässä toiminnassa kuorolaisten talkoohenki erilaisten arpajaisten, iltamien ja kirpputorien järjestämiseksi on ollut kiitettävää. Tässä yhteydessä on erikoisesti mainittava kuoron naistoimikunnan arvokas panos kyseisten tapahtumien järjestelyissä ja osallistumisissa. Hyvinkään Työväen Mieskuoron toiminta on myös järjestäytynyttä yhdistystoimintaa, jonka eräänä lähtökohtana ovat vuosittain pidettävät kuoron kokoukset, joissa valitaan kulloinkin hallinto ja muut vastuuhenkilöt. Hallintoon valituilla henkilöillä on luonnollisesti ollut suuri vastuu siitä, että suhteet esimerkiksi kaupungin kulttuurilautakuntaan ja poliittisiin päättäjiin ovat kunnossa. Samoin yhteydet piirijärjestöön ja Suomen Työväen Musiikkiliittoon.  Kuoron edustajista ovat STM:n uudenmaan piirin puheenjohtajana toiminut Jarl Palosvirta, Martti Vuorinen, Eino Ali-Kovero, Heikki Mäntypuro ja Risto Lahti. Risto Lahti vieläkin jatkaa em. tehtävässä.  Liiton päättävissä elimissä niin liittoneuvostossa kuin –toiminnassa, kuoroa ovat edustaneet Eino Ali-Kovero, Heikki Mäntypuro ja Risto Lahti, ollen edelleen liittotoimikunnan jäsen.  Näiden lisäksi lukemattomat kuorolaiset ovat olleet aikanaan muissa eri luottamustehtävissä em. järjestöissä, unohtamatta taiteellisten johtajiemme panosta musiikkijuhlien yhteisesitysten johtajina.  Kuorossa on koko sen toiminnan ajan vallinnut vapaaehtoisuuteen perustuva, harrastepohjainen toimintamalli. Tämä on saattanut aiheuttaa aika ajoin varsinkin uuden ohjelmiston omaksumisessa omat ongelmansa. Suurimman vastuun näissä tilanteissa ovat joutuneet kantamaan kulloinkin tehtävissä toimineet taiteelliset johtajat. Tehtävä on vaatinut pitkäjänteisyyttä ja sopeutuvaa mielenlaatua. Nämä tilanteet ovat ehkä aiheuttaneet menneinä vuosina useitakin tiuhaan tapahtuneita johtajavaihdoksia. Kuitenkin tässä yhteydessä lienee  maininnan arvoista se, että nykyinen kuoronjohtaja Keijo Nässi on parin vapaavuoden aikaa lukuunottamatta saavuttanut kuoron historiassa pisimmän yhtäjaksoisimman kauden kuoron taiteellisena johtajana. Kuoron historiassa on ollut niin nousukausia kuin taantumiakin, mutta missään vaiheessa ei kuitenkaan ole tarvinnut arvioida kuorotoiminnan mielekkyyttä eikä toiminnan oikeutusta tai lakkauttamista.      Aikaisemmin mainitun lapsikuoron Pisarat ja Tempo-nuorisokuoron lisäksi kuoron yhteydessä toimi monia vuosia Pirita – lauluyhtye.  Se perustettiin 1969 kesäisen Piritan retkeilyalueelle tehdyn kesälomamatkan illanvieton seurauksena. Muutamat kuorolaiset laulelivat eräänä iltana ja innostuivat perustamaan muutaman laulajan vahvistetun kvartetin.  Ensimmäinen konsertti ”Kevyesti Kevääseen” pidettiin 20.4.1975 Aseman koululla Hyvinkäällä. Piritan laulajien lukumäärä kasvoi vuosien varrella ja he esiintyivät monissa omissa konserteissa ja yhdessä pääkuoron mukana mm. Ruotsissa, Eestissä ja Norjassa.  Pirita voitti monia laulukilpailuja vuosien varrella.  Yhtye levytti singlen; ”Juoma-laulun”. Levyä painettiin muutama sata kappaletta. Levyllä ovat myös kappaleet Rakkauslaulu ja Meren aalloilla. Levyn johdosta Pirita pyydettiin nauhoittamaan 31.1.1978 Yleisradioon Meren aalloilla – kappaleen, joka esitettiin ensikerran radiossa ”soiva kotimainen ilta”- ohjelmassa 25.1.1978 klo 23,40.  Pirita piti myös 10-vuotisjuhlakonsertin syksyllä 1980. Koko toimintansa aikana yhtyeen ohjelmisto koostui pääosin kansanlauluista ja kevyemmästä viihdemusiikista.  Pirita sai paljon arvostusta taiteellisesta  puhtaudesta esiintymisissään.  Asko Vilén oli monien kuoron laulujen, sävellysten ja sovitusten takana. Hän teki mittavan työn sovittajana ja säveltäjänä Hyvinkään Työväen Mieskuoron ja Pirita lauluyhtyeen kanssa. Vuonna 1995 perustettiin kuoron laulajista kvartetti joka on kutsunut itseään ”Kultakurkuiksi”.  Kultakurkut ovat olleet erittäin suosittuja esiintyjiä monen tyyppisissä tilaisuuksissa ja he ovat myös saavuttaneet hyvän menestyksen lukuisissa pienryhmäkilpailuissa .  Näistä merkittävimpiä ovat voitto Tampereella vuonna 2001 Kimara-kilpailussa ja kolmas sija vuoden 2003 Kotkan Merimieslaulufestivaalien yhtyesarjassa.  Kultakurkut toimivat edelleen aktiivisesti ja ovat syksyllä 2003 julkaisemassa omaa levyään.                            


 

Kultakurkut-kvartetti; vasemmalta Keijo Nässi, Valto Tikkanen, Markku Paavola ja Martti Nissilä.

  

Lopuksi

 Tämän historiikin materiaali on koottu kuoron säilyneistä dokumenteista ja Hannu Anttosen kokoamasta 70- vuotishistoriasta.  Erittäin suuri kiitos myös Eino Ali-Koveron suorittamalle kuoron alkuvuosien toiminnan kartoitukselle, jonka hän on tehnyt arkistoja tutkimalla ja veteraaneja haastattelemalla.  31.10.2003  Juha Lehtimäki ja Risto Lahti

 

Kuoron johtajat vuosien varrelta:

1923 - 1932Aarne Nurminen
1933Hannes Lehtonen
1934 - 1940Veikko Hynninen
1940 - 1944sotavuodet
1944 - 1947Unto Kovanen
1947 - 1953Kalle Soini
1954Veikko Miettinen
1955 - 1963Väinö Kettunen
1963 - 1964Unto Lamppu
1964 - 1965Matti Heroja
1965 - 1968Reijo Pajamo
1968 - 1975Lauri Ranta
1975 - 1983Keijo Nässi
1984 - 1985Elina Siltanen
1985 - 2003Keijo Nässi
2004Aki Junnila
2005 -Kalevi Toropainen